Chloe Dalton: Ystävänä jänis (2025, Atena)

Kirjailija Chloe Dalton on uraohjus, joka muuttaa sukunsa taloon Englannin maaseudulle koronapandemian sulkiessa lentoliikenteen. Eräänä päivänä Dalton löytää orvon jäniksenpoikasen, jonka hän päättää pelastaa. Vastoin kaikkia odotuksia jäniksenpoikanen selviää ihmisen hoivassa ilman emoaan ja kasvaa aikuiseksi. Kuukausien kuluessa Daltonin puutarhasta ja talosta tulee jäniksen tukikohta, johon se palaa pitkienkin aikojen jälkeen yhä uudelleen. Ystävänä jänis on kaunis ja herkkä kertomus ihmisen ja villieläimen epätavallisesta ystävyydestä. Kirjassa pohditaan myös oivaltavasti sitä, kuinka paljon ihminen on vaikuttanut villieläinten elinympäristöön ja millaisessa valta-asemassa ihminen on suhteessa muihin eläimiin. 

Johanna Aulén: Eläimet lensivät ensin. Avaruusmatkailun uranuurtajat (2025, WSOY) ja Tsernobylin koirat (2022, WSOY)

Aulénin sarjakuvaromaanit sijoittuvat merkittäviin historiallisiin tapahtumiin, mutta ihmisten sijaan niiden päähenkilöinä ovat eläimet. Eläimet lensivät ensin kertoo eläimistä, jotka olivat avaruusvarustelun koekaniineita kylmän sodan aikaan. Sarjakuvan kertojana on iäkäs saksalaisrouva, jonka isä pestattiin kehittämään Neuvostoliiton avaruusohjelmaa. Eläinten, kuten Laika-koiran ja Ham-simpanssin, kestävyyttä koeteltiin eettisyydestä välittämättä. Tsernobylin koirat kertoo kahden koiran, Bobin ja Gamman, kautta 26.4.1986 tapahtuneesta Tsernobylin ydinvoimalan onnettomuudesta ja elämästä suljetulla vyöhykkeellä. 

Iina Korhonen: Kaksipäinen koira ja muita eläimiä Neuvostoliiton tieteessä (2024, Tammi)

Korhosen kirja vie hyytävälle matkalle Moskovan kaduille, jossa pieniä koiria alkoi kadota tuntemattomasta syystä 1950-luvulla. Koirat päätyivät tutkijoiden käsiin, jossa ne joutuivat osaksi tieteen synkkää historiaa. Pienistä katukoirista tuli koe-eläimiä, joita lähetettiin avaruuteen tai joille tehtiin lääketieteellisiä kokeita, kuten ensimmäisiä elinsiirtoja. Onnekkaimmat koirista pääsevät tutkijoiden koteihin toipumaan. Kirjoittajan tyyli on empaattisen pohtiva ja taustatyö on tehty huolella. Kirja tarjoaa mielenkiintoisen ja silmiä avaavan kurkistuksen eläinkokeiden historiaan. 

Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa (2023, Like)

Tunnetun eläinten puolestapuhujan kuudes romaani oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-ehdokkaana, mikä on harvinaista eläinoikeuksista kertovalle kirjalle. Gustafssonin romaanin päähenkilö on “keski-ikäistyvä ammattiaktivisti, joka huomaa kadottaneensa uskon elämään”. Kirjassa kuvataan tarkkanäköisesti eläintilojen salakuvauksia, aktivistin turhautumista ja ajoittaista tulevaisuudenuskon menetystä, kun ihmissuhteet eivät onnistu ja ihmiset kyselevät, eikö vegaania kiinnosta porkkanoiden tunteet. Synkkien teemojen vastapainoksi kirjassa kuvataan kauniisti eri lajien välistä ystävyyttä: päähenkilön kumppanina kulkee koira, jonka kautta käsitellään isoja teemoja. Kirjan kieli on Gustafssonille tyypillisen vimmaista, rikasta ja paikoin inhorealististakin. 

Kjetil Østli ja Simen Sætre: Vieras laji. Kuinka lohesta tuli miljardibisnes (2023, Gummerus)

Kotimaassaan suurta arvostusta nauttivat toimittajat Kjetil Østli ja Simen Sætre tutkivat viiden vuoden ajan sitä, mitä tapahtuu Norjan lohikasvatuksen kulisseissa. Tietokirja tuntuu suorastaan hengästyttävältä jännäriltä: kirja kuvailee, kuinka sairaudet, loiset ja ympäristömyrkyt levisivät lohenkasvattamoilta mereen ja aiheuttivat villien kalakantojen hupenemisen. Kirja tarjoaa paitsi historiallisen katsauksen 1970-luvulla alkaneeseen lohibisnekseen, myös tarkkanäköistä havainnointia ja raportointia siitä, kuinka tutkijoita ja alan vastustajia on järjestelmällisesti hiljennetty vuosikausia. Äänikirjaversion lukee kalojen puolestapuhujana tunnettu Jasper Pääkkönen. 

Heli Mäenpää: Arvon kissa (2023, Aula&Co) ja Etsii omaa ihmistä (2022, Johnny Kniga)  

Heli Mäenpää on monille tuttu Stray Dog Cabaret-yhdistyksestä, joka toimii rescuekoirien saattokotina. Mäenpään tietokirjat tarjoilevat koskettavia tositarinoita rescuekissoista ja -koirista: Arvon kissa kertoo 21 kissan tarinan ja Etsii omaa ihmistä 25 koiran tarinan. Jokaisen eläimen tarina on uniikki, mutta onneksi näiden kirjojen tarinoilla on usein onnellinen loppu!

Helena Telkänranta, Maija Karala ja Ville Sinkkonen: Hevosen mieli (2023, Arador Publishing)

Hevosen mieli on tiettävästi maailman ensimmäinen tieteeseen perustuva hevosista kertova sarjakuva, jonka tekijät ovat Suomen johtavia asiantuntijoita. Sarjakuvan pääosassa ovat kolme erilaista hevosta ja näiden omistajat, joiden näkövinkkelistä tarina kerrotaan. Kirjassa pureudutaan hevosharrastuksen yleisiin iloihin ja suruihin, ja etenkin hevosen mieltä ja käytöstä kuvataan virkistävällä tavalla verrattuna perinteisiin hevostarinoihin. Kirja sopii niin nuorille kuin aikuisillekin. 

Tom Mustill: Kuinka puhua valasta. Tutkimusmatka eläinten viestinnän tulevaisuuteen (2022, Aula & Co)

Amerikkalainen Tom Mustill on biologi, kirjailija ja dokumenttiohjaaja, joka on työskennellyt mm. David Attenborough’n ja Greta Thunbergin kanssa. Kirja alkaa dramaattisesta kohtauksesta, jossa Mustill on melomassa ystävänsä kanssa Kalifornian rannikolla. Aivan Mustillin kanootin edessä vedestä ponkaisee ylös ryhävalas, joka tuntuu väistävän kirjailijan kanoottia. Mustill selviää tilanteesta säikähdyksellä, mutta kokemus ei jätä häntä rauhaan: kirjailija päättää selvittää, osasiko valas todella väistää häntä ja pelastaa hänen henkensä? Mustill kuljettaa lukijan ihmisten ja valaiden ensimmäisistä dokumentoiduista kuvauksista 2020-luvulle asti. Kirja on äärimmäisen kiehtova tarina mystisistä valtamerien jättiläisistä ja eläinten kommunikoinnin tutkimisen tulevaisuudesta. 

Lina Gustafsson: Eläinlääkärinä teurastamossa (2020, Johnny Kniga) 

Ruotsalaisen eläinlääkäri Lina Gustafssonin kirjoittama teos on yksi niistä, jotka ovat vaikuttaneet monien lukijoiden käsityksiin lihantuotannosta ja eläinten hyvinvoinnista. Kirjassa Gustafsson kertoo päiväkirjamaisesti omista kokemuksistaan siitä, millaista on työskennellä eläinlääkärinä teurastamossa, jossa tapetaan 3000 sikaa päivittäin. Gustafsson on kasvissyöjä, joka ajattelee voivansa auttaa eläimiä teurastamossa edes “kuolemaan arvokkaasti”. Tappamisen yksitoikkoisuus läsähtää kuitenkin rajusti päin hänen kasvojaan, eikä avun tarjoamiselle ole juuri mahdollisuuksia.